TAKAISIN

Asuintalo

(ent. Kaupunginhallitus, Poliisiasema) ja Vapauden patsas

7°C
Laisvės al. 8, Plungėn seutu
Kuuntele
Reitit

Vuodelta 1567 kirjoitetuissa lähteissä mainittu Plungė oli saanut Magdeburgin kaupunginoikeudet v. 1792, mutta ei ehtinyt käyttää niiden etuja hyväkseen. Puolan kolmannen jaon jälkeen (v. 1795) Plungėa hallitsivat kreivit Zubovai, joilta 1800-luvun lopussa ruhtinaat Oginskiai ostivat Plungėn kartanon. Tähän he perustivat yhden ensimmäisistä musiikkikouluista Liettuassa.

Ylellinen Plungėn bulevardi, joka johtaa kartanon puistoon, on suunniteltu Mykolas Oginskis pyynnöstä ja istutettu lehmuksilla 1800-luvun lopussa. Alussa sitä kutsuttiinkin Bulevardin kaduksi, Laisvės-nimen se on saanut vasta itsenäisyyden jälkeen.

Ensimmäisen Liettuan Tasavallan kautena se oli yksi kaupungin pääkaduista ja sille perustettiin hallintolaitokset sekä muita tärkeitä rakennuksia: Plungėn kaupunginhallituksen rakennus, lukio, poliisiasema, paloasema, sotilaallisen Šaulių-liiton päämaja, Šaulių-seuran ravintola, elokuvateatteri, metsänhoidon asema, apteekki. Toisen maailmansodan jälkeen bulevardi on nimitetty Žemaitės-kaduksi ja itsenäisyyden palauttamisen jälkeen sille palautettiin Laisvės-nimi.

Osoitteessa Laisvės alėjos 8 on säilynyt vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennettu talo, jossa v. 1919 – ~1930 toimi Plungėn kaupunginhallinto ja jonkin aikaa myös poliisiasema. Juuri tässä talossa työskenteli ensimmäinen Plungėn pormestari Boruchas Dovydas Goldvaseris, joka johti kaupunkia v. 1918–1930. V. 1928 hänet palkittiin Liettuan Itsenäisyyden mitalilla. V. 1937 Goldvaseris perheineen muutti Etälä-Afrikkaan. Kuoli v. 1956.

Liettuan itsenäisyyden vuosikymmentä lähestyessä päätettiin Plungėssa rakentaa vapauden muistomerkki. Vapauden symbolia alettiin rakentaa v. 1928 ja lopetettiin v. 1931 kesän lopussa. Juuri ennen projektin virallista loppua katolinen paikallisyhteisö ilmaisi tyydyttymättömyyttään siitä, että mestari Kleinauskasin luoma vapauden symboli Enkeli on kuvattu paljaalla rintakehällä. Vapauden patsas oli suunniteltu pystyttää kirkon eteen, mutta paikallinen älymystö vastusti patsaan uskonnollisia viitteitä.


Jo muutaman vuoden päästä ränsistynyt patsas oli otettu pois ja sen kohtalo on tuntematon. Betoniperustukset pommitettiin 6. vuosikymmenellä. V. 1992 syyskuun 7., juhlittaessa Plungėn kaupungin 200. itsehallinnon juhlavuotta, siunattiin uudelleen rakennettu patsas. Uuden pronssipatsaan loi Vilnan taidepajan veistäjä Vilimas Ketvirtis.

Asuintalo

(ent. Kaupunginhallitus, Poliisiasema) ja Vapauden patsas

Laisvės al. 8, Plungėn seutu

Vuodelta 1567 kirjoitetuissa lähteissä mainittu Plungė oli saanut Magdeburgin kaupunginoikeudet v. 1792, mutta ei ehtinyt käyttää niiden etuja hyväkseen. Puolan kolmannen jaon jälkeen (v. 1795) Plungėa hallitsivat kreivit Zubovai, joilta 1800-luvun lopussa ruhtinaat Oginskiai ostivat Plungėn kartanon. Tähän he perustivat yhden ensimmäisistä musiikkikouluista Liettuassa.

Ylellinen Plungėn bulevardi, joka johtaa kartanon puistoon, on suunniteltu Mykolas Oginskis pyynnöstä ja istutettu lehmuksilla 1800-luvun lopussa. Alussa sitä kutsuttiinkin Bulevardin kaduksi, Laisvės-nimen se on saanut vasta itsenäisyyden jälkeen.

Ensimmäisen Liettuan Tasavallan kautena se oli yksi kaupungin pääkaduista ja sille perustettiin hallintolaitokset sekä muita tärkeitä rakennuksia: Plungėn kaupunginhallituksen rakennus, lukio, poliisiasema, paloasema, sotilaallisen Šaulių-liiton päämaja, Šaulių-seuran ravintola, elokuvateatteri, metsänhoidon asema, apteekki. Toisen maailmansodan jälkeen bulevardi on nimitetty Žemaitės-kaduksi ja itsenäisyyden palauttamisen jälkeen sille palautettiin Laisvės-nimi.

Osoitteessa Laisvės alėjos 8 on säilynyt vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennettu talo, jossa v. 1919 – ~1930 toimi Plungėn kaupunginhallinto ja jonkin aikaa myös poliisiasema. Juuri tässä talossa työskenteli ensimmäinen Plungėn pormestari Boruchas Dovydas Goldvaseris, joka johti kaupunkia v. 1918–1930. V. 1928 hänet palkittiin Liettuan Itsenäisyyden mitalilla. V. 1937 Goldvaseris perheineen muutti Etälä-Afrikkaan. Kuoli v. 1956.

Liettuan itsenäisyyden vuosikymmentä lähestyessä päätettiin Plungėssa rakentaa vapauden muistomerkki. Vapauden symbolia alettiin rakentaa v. 1928 ja lopetettiin v. 1931 kesän lopussa. Juuri ennen projektin virallista loppua katolinen paikallisyhteisö ilmaisi tyydyttymättömyyttään siitä, että mestari Kleinauskasin luoma vapauden symboli Enkeli on kuvattu paljaalla rintakehällä. Vapauden patsas oli suunniteltu pystyttää kirkon eteen, mutta paikallinen älymystö vastusti patsaan uskonnollisia viitteitä.


Jo muutaman vuoden päästä ränsistynyt patsas oli otettu pois ja sen kohtalo on tuntematon. Betoniperustukset pommitettiin 6. vuosikymmenellä. V. 1992 syyskuun 7., juhlittaessa Plungėn kaupungin 200. itsehallinnon juhlavuotta, siunattiin uudelleen rakennettu patsas. Uuden pronssipatsaan loi Vilnan taidepajan veistäjä Vilimas Ketvirtis.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!