TAKAISIN

Druskininkain Pyhän Neitsyt Marian kirkko

9°C
I. Fonbergo g. 15, Druskininkai
Kuuntele
Reitit

Vielä 1800-luvun puolivälissä tälle Vilniaus-bulevardin alussa sijaitsevalle aukiolle nousi uusgoottilainen kappeli, joka muistutti tyyliltään lähinnä ortodoksikirkkoa. Tämä johtui mahdollisesti siitä, että kappelin suunnitteli Grodnon arkkitehti. Kylpyläkaupunki kuului siihen aikaan juuri tälle Tsaarin Venäjän maakunnalle. Tässä kappelissa urkujen soittajaksi ryhtyi liettualaissäveltäjä Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin isä. Nuorta taiteilijaa innoittivat myös kappelin kellot. Nykyään edessänne kuitenkin seisoo v. 1912 aloitettu ja sotien välillä valmistettu kirkko, joka on Druskininkain ainoa katolinen kirkko.

V. 1909 päätettiin, että Druskininkain katolilaiset ansaitsevat tilavamman kirkkorakennuksen. Suunnitelman siitä laati Pietarin taideakatemiassa opintojaan suorittanut puolalainen Stefanas Šileris. Tuotannossaan hän ei ole välttänyt historian siteerausta ja hän on arvostanut barokkia ja renessanssia, mutta suunnitellessaan Druskininkain kirkkoa hän jatkoi uusgotiikan perinteitä. Arkkitehtuurin asiantuntijoiden mukaan hän seurasi Alankomaiden, Pommerin ja Liettuan gotiikan suuntauksia. Kirkolla on varmasti samankaltaisuuksia Vilnassa sijaitsevan Pyhän Annan kirkon kanssa.

Kirkon rakentamista rahoitti Druskininkain katolisen seurakunnan pappi Boleslovas Valejka, joka perusti siihen aikaan kylpyläkaupunkiin salaisen puolalaisen koulun. Toisten lähteiden mukaan kirkon rahoittajana toimi paikallisen lehden ”Druskininkų šaltinių undinė” päätoimittaja, lääkäri Ksaveras Volfgangasin vaimo Henrika. Toinen paikallinen rikas mies tarjosi rahaa kirkon rakentamiselle sillä ehdolla, että hänen huvilastaan olisi näkyvissä kirkon sisäänkäynti. Tähän pappi Valejka ei suostunut.

Sota hidasti rakennustöitä. Vaikka torni jäi rakentamatta ja sisustus tekemättä, kirkko oli pyhitetty ja otettu käyttöön jo sotien välillä. Arkistosta voi löytää sellaisen mielenkiintoisen tiedon, että uudessa kirkossa vieraili usein Puolan marsalkka, siihen aikaan jo diktaattoriksi tullut Jozef Pilsudski.

Neuvostomiehityksen aikana Druskininkaihin lähetettiin pappi Juozas Vaičiūnas, jonka luona vieraili sellaisia Liettuan kuuluisia henkilöitä kuten kielitutkija Juozas Balčikonis, kirjailija Vincas Mykolaitis-Putinas ja muita.

V. 1991 kirkon julkisivulle lisättiin 4,5 m:n korkea Siunaavan Kristuksen patsas, jonka on veistänyt Kęstutis Juozapas Patamsis.

Druskininkain Pyhän Neitsyt Marian kirkko

I. Fonbergo g. 15, Druskininkai

Vielä 1800-luvun puolivälissä tälle Vilniaus-bulevardin alussa sijaitsevalle aukiolle nousi uusgoottilainen kappeli, joka muistutti tyyliltään lähinnä ortodoksikirkkoa. Tämä johtui mahdollisesti siitä, että kappelin suunnitteli Grodnon arkkitehti. Kylpyläkaupunki kuului siihen aikaan juuri tälle Tsaarin Venäjän maakunnalle. Tässä kappelissa urkujen soittajaksi ryhtyi liettualaissäveltäjä Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin isä. Nuorta taiteilijaa innoittivat myös kappelin kellot. Nykyään edessänne kuitenkin seisoo v. 1912 aloitettu ja sotien välillä valmistettu kirkko, joka on Druskininkain ainoa katolinen kirkko.

V. 1909 päätettiin, että Druskininkain katolilaiset ansaitsevat tilavamman kirkkorakennuksen. Suunnitelman siitä laati Pietarin taideakatemiassa opintojaan suorittanut puolalainen Stefanas Šileris. Tuotannossaan hän ei ole välttänyt historian siteerausta ja hän on arvostanut barokkia ja renessanssia, mutta suunnitellessaan Druskininkain kirkkoa hän jatkoi uusgotiikan perinteitä. Arkkitehtuurin asiantuntijoiden mukaan hän seurasi Alankomaiden, Pommerin ja Liettuan gotiikan suuntauksia. Kirkolla on varmasti samankaltaisuuksia Vilnassa sijaitsevan Pyhän Annan kirkon kanssa.

Kirkon rakentamista rahoitti Druskininkain katolisen seurakunnan pappi Boleslovas Valejka, joka perusti siihen aikaan kylpyläkaupunkiin salaisen puolalaisen koulun. Toisten lähteiden mukaan kirkon rahoittajana toimi paikallisen lehden ”Druskininkų šaltinių undinė” päätoimittaja, lääkäri Ksaveras Volfgangasin vaimo Henrika. Toinen paikallinen rikas mies tarjosi rahaa kirkon rakentamiselle sillä ehdolla, että hänen huvilastaan olisi näkyvissä kirkon sisäänkäynti. Tähän pappi Valejka ei suostunut.

Sota hidasti rakennustöitä. Vaikka torni jäi rakentamatta ja sisustus tekemättä, kirkko oli pyhitetty ja otettu käyttöön jo sotien välillä. Arkistosta voi löytää sellaisen mielenkiintoisen tiedon, että uudessa kirkossa vieraili usein Puolan marsalkka, siihen aikaan jo diktaattoriksi tullut Jozef Pilsudski.

Neuvostomiehityksen aikana Druskininkaihin lähetettiin pappi Juozas Vaičiūnas, jonka luona vieraili sellaisia Liettuan kuuluisia henkilöitä kuten kielitutkija Juozas Balčikonis, kirjailija Vincas Mykolaitis-Putinas ja muita.

V. 1991 kirkon julkisivulle lisättiin 4,5 m:n korkea Siunaavan Kristuksen patsas, jonka on veistänyt Kęstutis Juozapas Patamsis.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!