TAKAISIN

Ent. metsänhoidon asema

(nyk. Lasten kirjasto)

9°C
Laisvės al. 19, Plungė
Kuuntele
Reitit

Vuodelta 1567 kirjoitetuissa lähteissä mainittu Plungė oli saanut Magdeburgin kaupunginoikeudet v. 1792, mutta ei ehtinyt käyttää niiden etuja hyväkseen. Puolan kolmannen jaon jälkeen (v. 1795) Plungėa hallitsivat kreivit Zubovai, joilta 1800-luvun lopussa ruhtinaat Oginskiai ostivat Plungėn kartanon. Tähän he perustivat yhden ensimmäisistä musiikkikouluista Liettuassa.

V. 1923 kaupungin väestöstä 55 pros. oli liettualaisia ja 44 pros. juutalaisia. Juutalaiset hallitsivat suurinta osaa kaupungin yrityksistä, ja varakkaammat perheet majoittuivat sotien välillä rakennetulla Vytauto-kadulla. Kaupungin kasvua sotien välisenä aikana tukivat uusi rautatie, pellavan ja puuvillan tehdas Kučiskis – Pabedinskiai, sekä myös juutalaisten yritykset ja käsiteollisuus sekä žemaičiai-murteella puhuvan väestön maataloustuotanto. V. 1941 tuhottiin melkein koko Plungėn juutalaisyhteisö ja sodanjälkeisen Plungėn kasvot muuttuivat kovasti. Suunniteltiin, että kaupungista tulisi kunnan teollisuuskeskus, mutta näin ei käynyt. Tänään kutsumme teitä katsomaan kaupungin historiallista aluetta.

Sotien välillä Plungėn puistossa, Babrungas-joen lähellä, Laisvės-bulevardin päädyssä toimi metsänhoidon asema, joka oli perustettu vanhaan puurakennukseen valkoisine ikkunaluukkuineen. V. 1930, jolloin oli kulunut 500 vuotta Suurruhtinas Vytautasin kuolemasta, hänen muistolleen aseman vierelle istutettiin tammipuu.

Puurakennus oli myöhemmin purettu ja v. 1939 tilalle nousi uusi kaksikerroksinen kivirakennus kellarin kanssa. Väitetään, että siinä myös asui itse metsänhoitaja. Ohuiden pylväiden tukema toisen kerroksen parveke, joka toimii myös pääsisäänkäynnin katoksena, luo edustuksellisen kuvan rakennukselle.

Heti sodan jälkeen rakennuksen isänniksi tulivat sotapäälliköt ja uskotaan, että kellarissa vangittiin rikkomuksia tehneitä neuvostoarmeijan sotilaita – tästä kertovat kellarin seinillä säilyneet kirjoitukset.

Rakennukseen myöhemmin asettui Liettuan kommunistipuolueen Plungėn komitea. V. 1978 entiseen metsänhoidon asemaan avattiin Plungėn kunnan pääkirjasto.

Ennen maan itsenäisyyden palauttamista kirjastossa perustettiin Sąjūdis-kansalaisliikkeen ryhmä. Juuri tässä rakennuksessa, joka syntyi ensimmäisen Liettuan Tasavallan kautena, v. 1988 lokakuun 30. ensimmäistä kertaa Plungėssa nostettiin salkoon Liettuan lippu. Kun v. 2012 Plungėn kunnan pääkirjaston aikuiskirjallisuuden osasto siirrettiin kunnostettuun Plungėn puiston kello- ja kasvihuoneeseen, rakennukseen avattiin Lasten kirjallisuuden kirjasto. V. 2018 talossa tehtiin sisäremontti ja kunnostettiin julkisivut.

Ent. metsänhoidon asema

(nyk. Lasten kirjasto)

Laisvės al. 19, Plungė

Vuodelta 1567 kirjoitetuissa lähteissä mainittu Plungė oli saanut Magdeburgin kaupunginoikeudet v. 1792, mutta ei ehtinyt käyttää niiden etuja hyväkseen. Puolan kolmannen jaon jälkeen (v. 1795) Plungėa hallitsivat kreivit Zubovai, joilta 1800-luvun lopussa ruhtinaat Oginskiai ostivat Plungėn kartanon. Tähän he perustivat yhden ensimmäisistä musiikkikouluista Liettuassa.

V. 1923 kaupungin väestöstä 55 pros. oli liettualaisia ja 44 pros. juutalaisia. Juutalaiset hallitsivat suurinta osaa kaupungin yrityksistä, ja varakkaammat perheet majoittuivat sotien välillä rakennetulla Vytauto-kadulla. Kaupungin kasvua sotien välisenä aikana tukivat uusi rautatie, pellavan ja puuvillan tehdas Kučiskis – Pabedinskiai, sekä myös juutalaisten yritykset ja käsiteollisuus sekä žemaičiai-murteella puhuvan väestön maataloustuotanto. V. 1941 tuhottiin melkein koko Plungėn juutalaisyhteisö ja sodanjälkeisen Plungėn kasvot muuttuivat kovasti. Suunniteltiin, että kaupungista tulisi kunnan teollisuuskeskus, mutta näin ei käynyt. Tänään kutsumme teitä katsomaan kaupungin historiallista aluetta.

Sotien välillä Plungėn puistossa, Babrungas-joen lähellä, Laisvės-bulevardin päädyssä toimi metsänhoidon asema, joka oli perustettu vanhaan puurakennukseen valkoisine ikkunaluukkuineen. V. 1930, jolloin oli kulunut 500 vuotta Suurruhtinas Vytautasin kuolemasta, hänen muistolleen aseman vierelle istutettiin tammipuu.

Puurakennus oli myöhemmin purettu ja v. 1939 tilalle nousi uusi kaksikerroksinen kivirakennus kellarin kanssa. Väitetään, että siinä myös asui itse metsänhoitaja. Ohuiden pylväiden tukema toisen kerroksen parveke, joka toimii myös pääsisäänkäynnin katoksena, luo edustuksellisen kuvan rakennukselle.

Heti sodan jälkeen rakennuksen isänniksi tulivat sotapäälliköt ja uskotaan, että kellarissa vangittiin rikkomuksia tehneitä neuvostoarmeijan sotilaita – tästä kertovat kellarin seinillä säilyneet kirjoitukset.

Rakennukseen myöhemmin asettui Liettuan kommunistipuolueen Plungėn komitea. V. 1978 entiseen metsänhoidon asemaan avattiin Plungėn kunnan pääkirjasto.

Ennen maan itsenäisyyden palauttamista kirjastossa perustettiin Sąjūdis-kansalaisliikkeen ryhmä. Juuri tässä rakennuksessa, joka syntyi ensimmäisen Liettuan Tasavallan kautena, v. 1988 lokakuun 30. ensimmäistä kertaa Plungėssa nostettiin salkoon Liettuan lippu. Kun v. 2012 Plungėn kunnan pääkirjaston aikuiskirjallisuuden osasto siirrettiin kunnostettuun Plungėn puiston kello- ja kasvihuoneeseen, rakennukseen avattiin Lasten kirjallisuuden kirjasto. V. 2018 talossa tehtiin sisäremontti ja kunnostettiin julkisivut.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!