TAKAISIN

Ent. Pažanga-yrityksen rakennus

10°C
Laisvės al. 53, Kaunas
Kuuntele
Reitit

Yksi kuuluisimmista Liettuan arkkitehdeista Feliksas Vizbarasin teos nousi vanhan kivirakennuksen tilalle Laisvės-bulevardille v. 1934 eikä sotienvälisenä aikana koskaan nukkunut.

Rakennukseen asettuivat kirjojen ja lehtien painanta- ja leviämisyritys Pažanga, joka ilmoitti lehdistössä, että saman katon alla toimii myös Liettuan Tautininkai-liiton hallitus ja kerho, Jaunoji karta-aikakauslehden ja Lietuvos aidas-sanomalehden toimitukset sekä viimeksi mainitun johtokunta. Myöhemmin viidennessä kerroksessa avattiin ravintola ja katolla terassi, pohjakerroksessa alkoi toimia Parama-yrityksen lyhyttavarakauppa. Jopa kellari oli täynnä väkeä: täällä oli kokous-sali, jota valaisivat himmeän lasin kattoikkunat (toisen maailmansodan jälkeen ne poistettiin). Sisäpihalla on säilynyt rakennuksen muita osia.

Kansallisia puolueita ja järjestöjä yhdistynyt Liettuan Tautininkai-liitto oli hallitseva, joten ei ihme, että suunniteltaessa palatsia oli valittu kansallistyyli eikä säästetty sen korostamisessa. Arvellaan, että rakennusurakka maksoi yli 600 000 litiä, mikä silloin oli erittäin iso summa.

Moniulotteisen julkisivun pitsimäiset koristeet viittaavat puukaiverruksen perinteisiin, art decon tyylillä tulkitsemien kansantaiteen yksityiskohtia näkyy myös parvekkeiden kaiteissa. Samanlaista taktiikkaa käytti Feliksas Vizbaras suunnitellessaan Kaunasin pääpostia. Kansallistyylin yksityiskohtia löytyy myös sisustuksesta.

Yhdessä lähimmän naapurin – Vytautas Landsbergis-Žemkalnisin suunnitteleman Pienocentras-rakennuksen – kanssa tästä palatsista tuli väliaikaisen pääkaupungin suurimman kadun – Laisvės-bulevardin tärkein aksentti. Ne ovat näitä harvoja sotienvälisen kauden ”pilvenpiirtäjiä”, joita nykyään voisi kutsua liikekeskuksiksi. Vielä yksi sellainen korkea rakennus sijaitsee Kęstučio-kadulla – se kuului Jonas Lapėnasille, joka oli yksi Pažanga-yrityksen perustajista.

Neuvostomiehityksen vuosina palatsissa toimi erilaisia tieteenalojen järjestöjä, jopa oli sisustettu asuntoja. Sen pohjasuunnitelman logiikka muuttui niin, että jotkut aisantuntijat luonnehtivat sitä sanalla ”tuhottu”.

V. 1989 tähän asettui uudelleen perustettu Vytautas Suuren yliopisto. V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernismin arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös Pažanga-palatsi.

Ent. Pažanga-yrityksen rakennus

Laisvės al. 53, Kaunas

Yksi kuuluisimmista Liettuan arkkitehdeista Feliksas Vizbarasin teos nousi vanhan kivirakennuksen tilalle Laisvės-bulevardille v. 1934 eikä sotienvälisenä aikana koskaan nukkunut.

Rakennukseen asettuivat kirjojen ja lehtien painanta- ja leviämisyritys Pažanga, joka ilmoitti lehdistössä, että saman katon alla toimii myös Liettuan Tautininkai-liiton hallitus ja kerho, Jaunoji karta-aikakauslehden ja Lietuvos aidas-sanomalehden toimitukset sekä viimeksi mainitun johtokunta. Myöhemmin viidennessä kerroksessa avattiin ravintola ja katolla terassi, pohjakerroksessa alkoi toimia Parama-yrityksen lyhyttavarakauppa. Jopa kellari oli täynnä väkeä: täällä oli kokous-sali, jota valaisivat himmeän lasin kattoikkunat (toisen maailmansodan jälkeen ne poistettiin). Sisäpihalla on säilynyt rakennuksen muita osia.

Kansallisia puolueita ja järjestöjä yhdistynyt Liettuan Tautininkai-liitto oli hallitseva, joten ei ihme, että suunniteltaessa palatsia oli valittu kansallistyyli eikä säästetty sen korostamisessa. Arvellaan, että rakennusurakka maksoi yli 600 000 litiä, mikä silloin oli erittäin iso summa.

Moniulotteisen julkisivun pitsimäiset koristeet viittaavat puukaiverruksen perinteisiin, art decon tyylillä tulkitsemien kansantaiteen yksityiskohtia näkyy myös parvekkeiden kaiteissa. Samanlaista taktiikkaa käytti Feliksas Vizbaras suunnitellessaan Kaunasin pääpostia. Kansallistyylin yksityiskohtia löytyy myös sisustuksesta.

Yhdessä lähimmän naapurin – Vytautas Landsbergis-Žemkalnisin suunnitteleman Pienocentras-rakennuksen – kanssa tästä palatsista tuli väliaikaisen pääkaupungin suurimman kadun – Laisvės-bulevardin tärkein aksentti. Ne ovat näitä harvoja sotienvälisen kauden ”pilvenpiirtäjiä”, joita nykyään voisi kutsua liikekeskuksiksi. Vielä yksi sellainen korkea rakennus sijaitsee Kęstučio-kadulla – se kuului Jonas Lapėnasille, joka oli yksi Pažanga-yrityksen perustajista.

Neuvostomiehityksen vuosina palatsissa toimi erilaisia tieteenalojen järjestöjä, jopa oli sisustettu asuntoja. Sen pohjasuunnitelman logiikka muuttui niin, että jotkut aisantuntijat luonnehtivat sitä sanalla ”tuhottu”.

V. 1989 tähän asettui uudelleen perustettu Vytautas Suuren yliopisto. V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernismin arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös Pažanga-palatsi.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!