TAKAISIN

Huvila Vaidilutė

(nyk. Karkotuksien ja vastarintaliikkeen museo)

12°C
J. Basanavičiaus g. 21, Palanga
Kuuntele
Reitit

Palanga on yksi Liettuan vanhimmista asutuksista, joka on kirjallisissa lähteissä mainittu jo v. 1161. 1400-1600-luvuilla se oli Liettuan tärkein satama. Vuodesta 1819 ensimmäisen maailmansotaan asti Palanga ja monet sen ympäröimät kylät kuuluivat Kuurinmaan maakunnalle, ja vuoteen 1921 saakka Latvialle. Sataman muuttaminen lomakaupungiksi kiihtyi v. 1824, kun Palangan omistajaksi tuli tsaarin armeijan eversti, kreivi Mykolas Tiškevičius. Vytauto-, S. Dariaus ir S. Girėno- sekä J. Basanavičiaus-kadut muodostivat uuden kaupungin keskuksen, ja viimeksi mainitusta kadusta tuli pääbulevardi. Lomakaupungin (tämä nimi on virallisesti annettu v. 1909) uusi arkkitehtuuri, useimmiten puinen, luontevasti sopii yhteen viehättävän rannikkoluonnon kanssa. Tämä suuntaus jatkui myös sotien välisenä aikana. Näihin päiviin saakka säilyneet lomakaupungin puuhuvilat on mukautettu erilaisiin tarpeisiin. Tässä on yhden tällaisen rakennuksen tarina.

”Palangan tärkeimmällä turistilinjalla J. Basanavičiaus-kadulla, venäläistä musiikkia ärjyvien baarien välillä kelluu outo mökki. Se on karkotuksien ja vastarintaliikkeen museo. Lomakaupungin keskustassa se muistuttaa pientä venettä, joka erehdyksen kautta on joutunut nopeakulkuisten katereiden tielle”, v. 2015 lomakaupungilta kirjoitti toimittaja Dovydas Pancerovas. Hänen mainitsema vene on pikkuruinen, joskus jopa lilliputiksi nimetty puuhuvila Vaidilutė. 

Vaidilutė nousi paljon isomman 1800-luvulla rakennetun ja myöhemmin tuhoutuneen huvilan Dievaitis tilalle. Tiedetään, että ensimmäisen maailmansodan jälkeen tontin osti kreivi Tiškevičiusilta pappi Liudvikas Kasperavičius ja siirsi sisarensa Bronislava Zabulionienėn haltuun. Huvilan rakentamisen tarkkaa vuotta ei tiedetä, mutta arvellaan sen olevan n. vuodelta 1936, koska se on jo merkitty v. 1937 kaupungin kartassa.

Pienehkö, suorakulmiopohjainen huvila on koristeltu aikakaudelle ominaisilla pitsimäisillä kaiverruksilla. Huomiota kiinnittävät parveke ja eteinen. Tämän tyypin rakennuksille Liettuassa ei ole ominaista rakennuksen sisäänpääsyä koristelevat kaarteet. Vaidilutėn kaarteissa on jopa itämaisia piirteitä. Puuhuvilassa on suoritettu laadukas restauraatio. Ainoana uudistuksena on se, että vaihdetuissa ikkunoissa ei ole säilytetty sotien väliselle kaudelle ominaisia ikkunoiden ristijakoja.

Pieni Vaidilutė oli neuvostomiehityksen aikana kansallistettu. Karkotuksien ja vastarintaliikkeen museo huvilaan on perustettu v. 1993. Iso huomio näyttelyssä on annettu vastarintaliikkeen päällikölle kenraali Jonas Žemaitisille, joka on syntynyt ja asunut Palangassa ja joka on julistettu kaupungin kunnia-asukkaaksi. V. 2014 rakennukselle on myönnetty kiinteän paikallisen kulttuuriarvon status.

Huvila Vaidilutė

(nyk. Karkotuksien ja vastarintaliikkeen museo)

J. Basanavičiaus g. 21, Palanga

Palanga on yksi Liettuan vanhimmista asutuksista, joka on kirjallisissa lähteissä mainittu jo v. 1161. 1400-1600-luvuilla se oli Liettuan tärkein satama. Vuodesta 1819 ensimmäisen maailmansotaan asti Palanga ja monet sen ympäröimät kylät kuuluivat Kuurinmaan maakunnalle, ja vuoteen 1921 saakka Latvialle. Sataman muuttaminen lomakaupungiksi kiihtyi v. 1824, kun Palangan omistajaksi tuli tsaarin armeijan eversti, kreivi Mykolas Tiškevičius. Vytauto-, S. Dariaus ir S. Girėno- sekä J. Basanavičiaus-kadut muodostivat uuden kaupungin keskuksen, ja viimeksi mainitusta kadusta tuli pääbulevardi. Lomakaupungin (tämä nimi on virallisesti annettu v. 1909) uusi arkkitehtuuri, useimmiten puinen, luontevasti sopii yhteen viehättävän rannikkoluonnon kanssa. Tämä suuntaus jatkui myös sotien välisenä aikana. Näihin päiviin saakka säilyneet lomakaupungin puuhuvilat on mukautettu erilaisiin tarpeisiin. Tässä on yhden tällaisen rakennuksen tarina.

”Palangan tärkeimmällä turistilinjalla J. Basanavičiaus-kadulla, venäläistä musiikkia ärjyvien baarien välillä kelluu outo mökki. Se on karkotuksien ja vastarintaliikkeen museo. Lomakaupungin keskustassa se muistuttaa pientä venettä, joka erehdyksen kautta on joutunut nopeakulkuisten katereiden tielle”, v. 2015 lomakaupungilta kirjoitti toimittaja Dovydas Pancerovas. Hänen mainitsema vene on pikkuruinen, joskus jopa lilliputiksi nimetty puuhuvila Vaidilutė. 

Vaidilutė nousi paljon isomman 1800-luvulla rakennetun ja myöhemmin tuhoutuneen huvilan Dievaitis tilalle. Tiedetään, että ensimmäisen maailmansodan jälkeen tontin osti kreivi Tiškevičiusilta pappi Liudvikas Kasperavičius ja siirsi sisarensa Bronislava Zabulionienėn haltuun. Huvilan rakentamisen tarkkaa vuotta ei tiedetä, mutta arvellaan sen olevan n. vuodelta 1936, koska se on jo merkitty v. 1937 kaupungin kartassa.

Pienehkö, suorakulmiopohjainen huvila on koristeltu aikakaudelle ominaisilla pitsimäisillä kaiverruksilla. Huomiota kiinnittävät parveke ja eteinen. Tämän tyypin rakennuksille Liettuassa ei ole ominaista rakennuksen sisäänpääsyä koristelevat kaarteet. Vaidilutėn kaarteissa on jopa itämaisia piirteitä. Puuhuvilassa on suoritettu laadukas restauraatio. Ainoana uudistuksena on se, että vaihdetuissa ikkunoissa ei ole säilytetty sotien väliselle kaudelle ominaisia ikkunoiden ristijakoja.

Pieni Vaidilutė oli neuvostomiehityksen aikana kansallistettu. Karkotuksien ja vastarintaliikkeen museo huvilaan on perustettu v. 1993. Iso huomio näyttelyssä on annettu vastarintaliikkeen päällikölle kenraali Jonas Žemaitisille, joka on syntynyt ja asunut Palangassa ja joka on julistettu kaupungin kunnia-asukkaaksi. V. 2014 rakennukselle on myönnetty kiinteän paikallisen kulttuuriarvon status.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!