TAKAISIN

Kaunasin teknillisen yliopiston päärakennus

(ent. Žemės-pankki)

9°C
K. Donelaičio g. 73, Kaunas
Kuuntele
Reitit

Vaikka ensimmäisen Liettuan Tasavallan kautena teollisuus kehittyi maassa nopeasti, se on kuitenkin jäänyt maatalousmaaksi. V. 1924 perustettu Žemės-pankki oli maataloudelle luottoja antanut suurin laitos. Ei siis ihme, että pankin uudelle rakennukselle etsittiin tontti kaupungin keskustasta.

Pankin suunnitellut Karolis Reisonas otti huomioon sen, että rakennus on Sotamuseon naapuruudessa, joten ei yliponnistellut suunnitellessaan julkisivuja. Maltilliset, selvästi klassiset muodot ovat rationalismin ja funktionalismin sekä pankkien arkkitehtuurin hallitsevia piirteitä. Sisustukset ovat myös kohtuullisia taloudellisista ja hygienian syistä. ”Uudessa pankin rakennuksessa ei ole kalliita laitteita, erilaisia kipsikoristeita eikä ornamentteja, vaikka ne koristelisivatkin sisätiloja, mutta kuitenkin keräisivät pölyjä“, v. 1935 kirjoitti Lietuvos aidas.

V. 1935 valmistettuun rakennukseen perustettiin myös Liettuan ulkoasiainministeriö. Tällainen naapurusto ei ollut omituinen, sillä ei katsottu tarpeelliseksi sijoittaa hallinnollisiin elimiin väliaikaisessa pääkaupungissa, kun kaikki odotti Vilnan palauttamista Liettualle.

Liettuan miehittäneet saksalaiset perustivat rakennukseen kunnan komissariaatin. Neuvostoliiton hallitus siirsi siihen Kaunasin yliopiston (myöh. Kaunasin polytekninen instituutti). Rakennuksen sisätilat muokattiin uuden henkilökunnan tehtäviin sopiviksi. V. 1964 sisustusta koristi Stasys Ušinskasin lasimaalaus ”Opiskelijat harjoittelussa”.

Nykyään rakennus toimii yhä Kaunasin teknillisen yliopiston päärakennuksena (siinä sijaitsee myös yliopiston museo). Täällä aikoinaan ratkaistiin maanviljelijöiden kohtaloita – siitä kertovat ylhäällä olevat kohokuvat, joissa kuvataan maanviljelijöitä. Kohokuvien tekijä on runoilija Salomėja Nėrisin aviomies Bernardas Bučas.

V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernistisen arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös entinen Žemės-pankki. Suosittelemme vierailemaan myös muissa lähellä olevissa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneissa kohteissa – Vytautas Suuren sotamuseossa, Kansallisessa M. K. Čiurlionisin taidemuseossa, Pažanga- ja Pienocentras-palatsissa sekä tällä hetkellä Liettuan vanhimmassa Romuva-elokuvateatterissa.

Kaunasin teknillisen yliopiston päärakennus

(ent. Žemės-pankki)

K. Donelaičio g. 73, Kaunas

Vaikka ensimmäisen Liettuan Tasavallan kautena teollisuus kehittyi maassa nopeasti, se on kuitenkin jäänyt maatalousmaaksi. V. 1924 perustettu Žemės-pankki oli maataloudelle luottoja antanut suurin laitos. Ei siis ihme, että pankin uudelle rakennukselle etsittiin tontti kaupungin keskustasta.

Pankin suunnitellut Karolis Reisonas otti huomioon sen, että rakennus on Sotamuseon naapuruudessa, joten ei yliponnistellut suunnitellessaan julkisivuja. Maltilliset, selvästi klassiset muodot ovat rationalismin ja funktionalismin sekä pankkien arkkitehtuurin hallitsevia piirteitä. Sisustukset ovat myös kohtuullisia taloudellisista ja hygienian syistä. ”Uudessa pankin rakennuksessa ei ole kalliita laitteita, erilaisia kipsikoristeita eikä ornamentteja, vaikka ne koristelisivatkin sisätiloja, mutta kuitenkin keräisivät pölyjä“, v. 1935 kirjoitti Lietuvos aidas.

V. 1935 valmistettuun rakennukseen perustettiin myös Liettuan ulkoasiainministeriö. Tällainen naapurusto ei ollut omituinen, sillä ei katsottu tarpeelliseksi sijoittaa hallinnollisiin elimiin väliaikaisessa pääkaupungissa, kun kaikki odotti Vilnan palauttamista Liettualle.

Liettuan miehittäneet saksalaiset perustivat rakennukseen kunnan komissariaatin. Neuvostoliiton hallitus siirsi siihen Kaunasin yliopiston (myöh. Kaunasin polytekninen instituutti). Rakennuksen sisätilat muokattiin uuden henkilökunnan tehtäviin sopiviksi. V. 1964 sisustusta koristi Stasys Ušinskasin lasimaalaus ”Opiskelijat harjoittelussa”.

Nykyään rakennus toimii yhä Kaunasin teknillisen yliopiston päärakennuksena (siinä sijaitsee myös yliopiston museo). Täällä aikoinaan ratkaistiin maanviljelijöiden kohtaloita – siitä kertovat ylhäällä olevat kohokuvat, joissa kuvataan maanviljelijöitä. Kohokuvien tekijä on runoilija Salomėja Nėrisin aviomies Bernardas Bučas.

V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernistisen arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös entinen Žemės-pankki. Suosittelemme vierailemaan myös muissa lähellä olevissa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneissa kohteissa – Vytautas Suuren sotamuseossa, Kansallisessa M. K. Čiurlionisin taidemuseossa, Pažanga- ja Pienocentras-palatsissa sekä tällä hetkellä Liettuan vanhimmassa Romuva-elokuvateatterissa.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!