TAKAISIN

Kaupan, teollisuuden ja käsityön palatsi

10°C
K. Donelaičio g. 8, Kaunas
Kuuntele
Reitit

Harva kuvittelisi K. Donelaičio-katua, yhtä vilkkaimmista kaupungin keskustan kaduista, ilman tätä palatsia. Se on kuin portti, joka hyvästelee matkustavat asemalle tai Žaliakalnisiin. Rakennus oli tarkoitus alun perin sijoittaa sotamuseon vierelle, mutta päätettiin kuitenkin, että siihen täytyy keskittää valtiota edustavia rakennuksia. Palatsille näin hankittiin tontti toisella kadun päädyllä ja Vytautas Landsbergis-Žemkalnis joutui muokkaamaan jo valmista projektiansa. Rakennuksen kilpailuun osallistui jopa 28 ehdokasta ja V. Landsbergis-Žemkalnisin idea sijoittui toiseksi.

Vaikka 1930-luvulla arkkitehdin ratkaisut olivat hyvin moderneja ja rohkeita (ks. Tutkimuslaboratorio), v. 1938 rakennettu Kaupan, teollisuuden ja käsityön palatsissa on läsnä klassinen henki. Rationalistiselle rakennukselle tätä tunnetta antavat puolipylväät ja kaaret – voi olla, että tällä ratkaisulla palatsi sopeutettiin Sotamuseon arkadiin ja Liettuan pankkiin.

Palatsin sisätilojen koristeiksi käytettiin kansantaiteen yksityiskohtia. Sisustuksen, joka näihin päiviin saakka on säilynyt vain osittain, loi itse arkkitehti. Hän toki teki yhteistyötä sotienvälisen ajan taiteilijoiden kanssa: kohokuvat teki Bronius Pundzius, lasimaalaukset loi Stasys Ušinskas ja seinämaalaukset maalasi Petras Kalpokas.

V. 1938 kesäkuun 16. Lietuvos aidas-aikakauslehdessä kirjoitettiin: ”On aika selvää, että palatsista tulee kaunein Kaunasin rakennus.” Samassa jutussa ilmoitettiin, että palatsissa toimii myös pörssi, teollisuusmuseo, teollisuuden aikakausjulkaisujen toimitukset ja muita laitoksia.

V. 1940 rakennus kansallistettiin ja liitettiin Kulttuurimuseon yhteyteen. Sodan aikana siinä toimi pääkomissariaatti. Silloin ylimaalattiin P. Kalpokasin seinämaalaukset, yksi niistä – eteistilassa oleva – on nykyään putsattu. Sodan jälkeen rakennuksen arvoa ja suuruutta on auttanut säilyttämään siihen perustettu kirjasto, jonka työntekijät kunnioittivat tätä kulttuurista ympäristöä. Vielä nykyäänkin täällä toimii Kaunasin kaupunginkirjaston vanhojen ja harvinaisten julkaisujen osasto, jonka työntekijät – kaunistiikan asiantuntijoita ja harrastajia – usein järjestävät Kaunasin historian teemanäyttelyitä.

V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernismin arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös tämä palatsi.

Kaupan, teollisuuden ja käsityön palatsi

K. Donelaičio g. 8, Kaunas

Harva kuvittelisi K. Donelaičio-katua, yhtä vilkkaimmista kaupungin keskustan kaduista, ilman tätä palatsia. Se on kuin portti, joka hyvästelee matkustavat asemalle tai Žaliakalnisiin. Rakennus oli tarkoitus alun perin sijoittaa sotamuseon vierelle, mutta päätettiin kuitenkin, että siihen täytyy keskittää valtiota edustavia rakennuksia. Palatsille näin hankittiin tontti toisella kadun päädyllä ja Vytautas Landsbergis-Žemkalnis joutui muokkaamaan jo valmista projektiansa. Rakennuksen kilpailuun osallistui jopa 28 ehdokasta ja V. Landsbergis-Žemkalnisin idea sijoittui toiseksi.

Vaikka 1930-luvulla arkkitehdin ratkaisut olivat hyvin moderneja ja rohkeita (ks. Tutkimuslaboratorio), v. 1938 rakennettu Kaupan, teollisuuden ja käsityön palatsissa on läsnä klassinen henki. Rationalistiselle rakennukselle tätä tunnetta antavat puolipylväät ja kaaret – voi olla, että tällä ratkaisulla palatsi sopeutettiin Sotamuseon arkadiin ja Liettuan pankkiin.

Palatsin sisätilojen koristeiksi käytettiin kansantaiteen yksityiskohtia. Sisustuksen, joka näihin päiviin saakka on säilynyt vain osittain, loi itse arkkitehti. Hän toki teki yhteistyötä sotienvälisen ajan taiteilijoiden kanssa: kohokuvat teki Bronius Pundzius, lasimaalaukset loi Stasys Ušinskas ja seinämaalaukset maalasi Petras Kalpokas.

V. 1938 kesäkuun 16. Lietuvos aidas-aikakauslehdessä kirjoitettiin: ”On aika selvää, että palatsista tulee kaunein Kaunasin rakennus.” Samassa jutussa ilmoitettiin, että palatsissa toimii myös pörssi, teollisuusmuseo, teollisuuden aikakausjulkaisujen toimitukset ja muita laitoksia.

V. 1940 rakennus kansallistettiin ja liitettiin Kulttuurimuseon yhteyteen. Sodan aikana siinä toimi pääkomissariaatti. Silloin ylimaalattiin P. Kalpokasin seinämaalaukset, yksi niistä – eteistilassa oleva – on nykyään putsattu. Sodan jälkeen rakennuksen arvoa ja suuruutta on auttanut säilyttämään siihen perustettu kirjasto, jonka työntekijät kunnioittivat tätä kulttuurista ympäristöä. Vielä nykyäänkin täällä toimii Kaunasin kaupunginkirjaston vanhojen ja harvinaisten julkaisujen osasto, jonka työntekijät – kaunistiikan asiantuntijoita ja harrastajia – usein järjestävät Kaunasin historian teemanäyttelyitä.

V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernismin arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös tämä palatsi.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!