TAKAISIN

Kivennäisveden keltainen buvette

10°C
B. Sruogos g. 3, Birštonas
Kuuntele
Reitit

Harva tietää, että ennen Liettuan itsenäisyyttä kivennäisvesistä tunnettu kylpyläkaupunki Birštonas oli yksityisen omistuksen kohde. Vielä mielenkiintoisempaa, että aikaisimpia kirjoitettuja tietoja kaupungista löytyy jopa 1300-luvulta, jolloin hyvin varustettu puulinna mainittiin Wigand Marburgilaisen ”Preussin uudessa kronikassa”. V. 1382 saksalaisen ritarikunnan suurmestarille ilmoitettiin, että Niemen-joen rannalta, lähellä suolavesiä on löydetty linnoitus. Tämä tapahtui 500 vuotta ennen kuin paikalle virallisesti myönnettiin kylpyläkaupungin status!

Suosituksi lomakohteeksi kaupunki tuli 1800-luvulla, kun tulipalo tuhosi lähellä olevan Stakliškės-lomakaupungin. V. 1854 on saatu virallinen lupa kylpyläkaupungin perustamiselle, ja siitä huolehti lääninherra Adomas Bartoševičius yhdessä lääkäri Benediktas Bilinskisin kanssa. Muutaman vuosikymmenen jälkeen kylpyläkohteen osti ja laajensi Jieznasin kartanon omistaja Ignotas Kvinta, ja myöhemmin se siirtyi Lidija Miller-Kochanovskienėn omistukseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupunki kärsi suuria tuhoja. Maan itsenäistyttyä Birštonas siirtyi valtion haltuun ja siitä alkoi huolehtia Liettuan Punainen Risti.

Buvette on ranskankielinen sana, joka tarkoittaa rakennusta kivennäisveden lähteellä. Terveellisen elämäntavan edustajille Birštonasissa buvetteja rakennettiin jo 1800-luvulla, jolloin kaupungin suosio kasvoi nopeasti.

Kylpyläkaupungin omistaja Ignotas Kvinta v. 1879 antoi lähteelle tyttärensä nimen Viktorija. Kylpyläkaupungin ihailija, pappi ja kirjailija Juozas Tumas-Vaižgantas ehdotti myöhemmin nimeä Vytautas, josta Liettuassa on tullut kivennäisveden synonyymi. Tämän lähteen, jota koristi puinen valaan patsas, peitti Kaunasin vesivoimalan rakentamisen jälkeen Niemen-joen noussut vesi. Nykyään valaan patsas on kuvattu Birštonasin vaakunassa.

Koristeellisilla, jopa hieman surrealistisilla, satumökkiä muistuttavilla muodoilla kaupunkia koristaa historiallisen Tulpė-parantolan buvette. Pyöreäpohjaisella buvettella on kaksi sisäänkäyntiä, joiden jatkeina komeilevat vaikuttavat loggiat. Rakennuksen kattoa viimeistelee lyhdyn muotoinen pikkutorni.

Nykyään Birštonasin buvetteihin ja kivennäisveden pullotuslaitokseen tulee pienen tai keskivahvan mineralisaation vettä ilman spesifejä aineita (natriumkloridinen vesi). Tähän buvetteehen tulee keskivahvan mineralisaation (yli 8 g/l) kivennäisvesi, joka koostumukseltaan muistuttaa historiallista Vytautasta. Vesi saadaan 125 metrin syvyydestä.

Kivennäisveden keltainen buvette

B. Sruogos g. 3, Birštonas

Harva tietää, että ennen Liettuan itsenäisyyttä kivennäisvesistä tunnettu kylpyläkaupunki Birštonas oli yksityisen omistuksen kohde. Vielä mielenkiintoisempaa, että aikaisimpia kirjoitettuja tietoja kaupungista löytyy jopa 1300-luvulta, jolloin hyvin varustettu puulinna mainittiin Wigand Marburgilaisen ”Preussin uudessa kronikassa”. V. 1382 saksalaisen ritarikunnan suurmestarille ilmoitettiin, että Niemen-joen rannalta, lähellä suolavesiä on löydetty linnoitus. Tämä tapahtui 500 vuotta ennen kuin paikalle virallisesti myönnettiin kylpyläkaupungin status!

Suosituksi lomakohteeksi kaupunki tuli 1800-luvulla, kun tulipalo tuhosi lähellä olevan Stakliškės-lomakaupungin. V. 1854 on saatu virallinen lupa kylpyläkaupungin perustamiselle, ja siitä huolehti lääninherra Adomas Bartoševičius yhdessä lääkäri Benediktas Bilinskisin kanssa. Muutaman vuosikymmenen jälkeen kylpyläkohteen osti ja laajensi Jieznasin kartanon omistaja Ignotas Kvinta, ja myöhemmin se siirtyi Lidija Miller-Kochanovskienėn omistukseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupunki kärsi suuria tuhoja. Maan itsenäistyttyä Birštonas siirtyi valtion haltuun ja siitä alkoi huolehtia Liettuan Punainen Risti.

Buvette on ranskankielinen sana, joka tarkoittaa rakennusta kivennäisveden lähteellä. Terveellisen elämäntavan edustajille Birštonasissa buvetteja rakennettiin jo 1800-luvulla, jolloin kaupungin suosio kasvoi nopeasti.

Kylpyläkaupungin omistaja Ignotas Kvinta v. 1879 antoi lähteelle tyttärensä nimen Viktorija. Kylpyläkaupungin ihailija, pappi ja kirjailija Juozas Tumas-Vaižgantas ehdotti myöhemmin nimeä Vytautas, josta Liettuassa on tullut kivennäisveden synonyymi. Tämän lähteen, jota koristi puinen valaan patsas, peitti Kaunasin vesivoimalan rakentamisen jälkeen Niemen-joen noussut vesi. Nykyään valaan patsas on kuvattu Birštonasin vaakunassa.

Koristeellisilla, jopa hieman surrealistisilla, satumökkiä muistuttavilla muodoilla kaupunkia koristaa historiallisen Tulpė-parantolan buvette. Pyöreäpohjaisella buvettella on kaksi sisäänkäyntiä, joiden jatkeina komeilevat vaikuttavat loggiat. Rakennuksen kattoa viimeistelee lyhdyn muotoinen pikkutorni.

Nykyään Birštonasin buvetteihin ja kivennäisveden pullotuslaitokseen tulee pienen tai keskivahvan mineralisaation vettä ilman spesifejä aineita (natriumkloridinen vesi). Tähän buvetteehen tulee keskivahvan mineralisaation (yli 8 g/l) kivennäisvesi, joka koostumukseltaan muistuttaa historiallista Vytautasta. Vesi saadaan 125 metrin syvyydestä.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!