TAKAISIN

Maalari Antanas Žmuidzinavičiusin ent. asuintalo

4°C
V. Putvinskio g. 64, Kaunas
Kuuntele
Reitit

V. 1931 Kaunasin keskustassa ollut Miškų-katu vaihtoi nimensä tärkeän sotienvälisen vaikuttajan Vladas Putvinskisin nimen mukaan. Ensimmäisen Liettuan Tasavallan kautena tänne keskittyivät Yhdysvaltojen, Unkarin, Ruotsin, Argentiinan, Tsekkoslovakian ja Ranskan suurlähetystöt.

Nykyään katu on Kaunasin kulttuurin tärkeä akseli, jossa toimii muutama museo, Kaunasin taiteilijoiden talo, Vytautas Suuren yliopisto, ja silmiä ilahduttaa katutaide. Täältä helposti pääsee Žaliakalnisiin ja Laisvės-bulevardille. Kävely tällä diplomatian bulevardilla on ilo modernistisen arkkitehtuurin ihailijalle. Katsotaan ympärille!

Hyvin tuottelias sotienvälisen kauden arkkitehti Vytautas Landsbergis-Žemkalnis jätti jälkensä myös V. Putvinskio-kadulle – v. 1928 hän suunnitteli talon maalari Antanas Žmuidzinavičiusille. Rakennus on yksi ensimmäisistä Roomassa juuri opintojensa suorittaneen arkkitehdin teoksista Kaunasissa. Kolmas kerros on valmistettu vasta vuosikymmenen jälkeen.

Kävellessä V. Putvinskio-kadulla huomio kiinnittyy rakennuksen ikkunoiden ”kaareviin” kehyksiin. Žaliakalnis-kaupunginosalle nouseva piha on yhtä mielenkiintoinen – se koostuu kahdesta terassista.

Rakennuksen pohjakerroksessa toimi jonkin aikaa Ruotsin suurlähetystö, hyvin lyhyesti ennen kuolemaansa tulirokkoon täällä sihteerinä toimi Henry George William Parland, suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Tästä kolmella kielellä – liettuaksi, suomeksi ja ruotsiksi – muistuttaa muistolaatta.

A. Žmuidzinavičiusin vaimo Marija Putvinskaitė oli Šaulių-liiton perustaja Vladas Putvinskisin, jonka nimen mukaan katu sai nimensä, sisar. Hän oli hammaslääkäri ja työskenteli kotona perustetussa työhuoneessa, ja hän huolehtii myös presidentti Antanas Smetonan hymystä.

Tässä talossa sai alkunsa pirujen patsaiden kokoelma, kun pappi Vaižgantas lahjoitti ystävelleen pienen pirun patsaan. A. Žmuidzinavičiusin kuoleman jälkeen v. 1966 tänne avattiin hänen taideteostensa ja kokoelmiensa museo. Koko omaisuutensa maalari lahjoitti valtiolle. Pian sen jälkeen yleisölle avattiin myös maalarin muistomuseo ja taidepajansa. Museossa voi nähdä paljon autenttisia huonekaluja ja muita sisustuksen yksityiskohtia. Nykyinen pirujen museon rakennus lisättiin v. 1982.

V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernistisen arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös maalarin asuintalo.

Maalari Antanas Žmuidzinavičiusin ent. asuintalo

V. Putvinskio g. 64, Kaunas

V. 1931 Kaunasin keskustassa ollut Miškų-katu vaihtoi nimensä tärkeän sotienvälisen vaikuttajan Vladas Putvinskisin nimen mukaan. Ensimmäisen Liettuan Tasavallan kautena tänne keskittyivät Yhdysvaltojen, Unkarin, Ruotsin, Argentiinan, Tsekkoslovakian ja Ranskan suurlähetystöt.

Nykyään katu on Kaunasin kulttuurin tärkeä akseli, jossa toimii muutama museo, Kaunasin taiteilijoiden talo, Vytautas Suuren yliopisto, ja silmiä ilahduttaa katutaide. Täältä helposti pääsee Žaliakalnisiin ja Laisvės-bulevardille. Kävely tällä diplomatian bulevardilla on ilo modernistisen arkkitehtuurin ihailijalle. Katsotaan ympärille!

Hyvin tuottelias sotienvälisen kauden arkkitehti Vytautas Landsbergis-Žemkalnis jätti jälkensä myös V. Putvinskio-kadulle – v. 1928 hän suunnitteli talon maalari Antanas Žmuidzinavičiusille. Rakennus on yksi ensimmäisistä Roomassa juuri opintojensa suorittaneen arkkitehdin teoksista Kaunasissa. Kolmas kerros on valmistettu vasta vuosikymmenen jälkeen.

Kävellessä V. Putvinskio-kadulla huomio kiinnittyy rakennuksen ikkunoiden ”kaareviin” kehyksiin. Žaliakalnis-kaupunginosalle nouseva piha on yhtä mielenkiintoinen – se koostuu kahdesta terassista.

Rakennuksen pohjakerroksessa toimi jonkin aikaa Ruotsin suurlähetystö, hyvin lyhyesti ennen kuolemaansa tulirokkoon täällä sihteerinä toimi Henry George William Parland, suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Tästä kolmella kielellä – liettuaksi, suomeksi ja ruotsiksi – muistuttaa muistolaatta.

A. Žmuidzinavičiusin vaimo Marija Putvinskaitė oli Šaulių-liiton perustaja Vladas Putvinskisin, jonka nimen mukaan katu sai nimensä, sisar. Hän oli hammaslääkäri ja työskenteli kotona perustetussa työhuoneessa, ja hän huolehtii myös presidentti Antanas Smetonan hymystä.

Tässä talossa sai alkunsa pirujen patsaiden kokoelma, kun pappi Vaižgantas lahjoitti ystävelleen pienen pirun patsaan. A. Žmuidzinavičiusin kuoleman jälkeen v. 1966 tänne avattiin hänen taideteostensa ja kokoelmiensa museo. Koko omaisuutensa maalari lahjoitti valtiolle. Pian sen jälkeen yleisölle avattiin myös maalarin muistomuseo ja taidepajansa. Museossa voi nähdä paljon autenttisia huonekaluja ja muita sisustuksen yksityiskohtia. Nykyinen pirujen museon rakennus lisättiin v. 1982.

V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernistisen arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös maalarin asuintalo.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!