Plungė
5 km
30 min
18 min
12 min
Mobiiliohjelma
Maan itsenäistymisen jälkeen jo v. 1919 heinäkuun 6. alkoi kulkea ensimmäinen juna Kaišiadoriaista Radviliškisiin. Itsenäistynyt Liettuan Tasavalta aloitti vanhojen, Venäjän keisarikunnan kaudella rakennettujen rautateiden kunnostuksen ja uusien, Liettuan omien, rautateiden rakentamisen. Kun v. 1923 Klaipėdan kunta liitettiin Liettuaan, syntyi tarve luoda yhteys uudella, nopeammalla linjalla Klaipėdan satamaan.
V. 1923 vahvistettiin tärkeimmät reitit, esim. Amaliai–Telšiai–Kretinga. V. 1926 rakennettiin linja Telšiai–Kužiai ja v. 1932 avattiin linja Kretinga–Telšiai, joka loi yhteyden Klaipėdan kanssa. Tällä linjalla nousi myös viisi uutta rautatieasemaa – Kartenan (Kūlupėnaissa), Šateikiain, Lieplaukėn, Telšiain ja Plungėn. Jälkimmäinen avattiin v. 1932 lokakuun 29. ja on käytössä päiviimme saakka. Se oli iso tapahtuma Plungėlle, sillä kaupungissa asui paljon kauppiaita, joille rautatie tarkoitti nopeampaa kaupankäyntiä. Rautatie on ylläpitänyt kaupungin kasvua ja laajennusta. Tapahtuman tärkeydestä kertoo myös se, että linjan avajaisten päivänä Plungėhen junalla saapui Liettuan presidentti Antanas Smetona.
Säästäen varoja ja kiirehtien mitä nopeammin yhdistää maan kaupungit rautateitse, Plungėn asema oli rakennettu Telšiain aseman suunnitelman mukaan. Nämä linjan isoimmat asemat kuuluvat uudistetun uusklassiseen tyylisuuntaukseen. Samanhenkinen on myös Kartenan asema, paitsi että se on epäsymmetrinen. Kiviaseman keskimmäinen osa eteistiloineen on kaksikerroksinen, sivuosat ovat yksikerroksisia. Rakennusta peittää peltikatto.
Aseman viereen nousi myös majoitustalo eri tehtävissä toimiville rautateiden työntekijöille. Sitä kutsutaan Geležinkeliečių-taloksi. Vaatimattomasti koristeltu talo on rakennettu standardisuunnitelman mukaan. Tällaisten yksikerroksien talojen tyypillinen piirre on aumakatto, jonka alle on ullakkoasuntoja. Talon sisustuskoristeissa toistuvat ilmeikkään asemarakennuksen parapetin yksityiskohdat. Rakennukseen suunniteltiin kolme asuntoa, joista yhdessä asui Plungėn rautatieaseman johtaja. Hieman kauemmas rakennettiin vesitorni vetureiden huoltoa varten.
Maan itsenäistymisen jälkeen jo v. 1919 heinäkuun 6. alkoi kulkea ensimmäinen juna Kaišiadoriaista Radviliškisiin. Itsenäistynyt Liettuan Tasavalta aloitti vanhojen, Venäjän keisarikunnan kaudella rakennettujen rautateiden kunnostuksen ja uusien, Liettuan omien, rautateiden rakentamisen. Kun v. 1923 Klaipėdan kunta liitettiin Liettuaan, syntyi tarve luoda yhteys uudella, nopeammalla linjalla Klaipėdan satamaan.
V. 1923 vahvistettiin tärkeimmät reitit, esim. Amaliai–Telšiai–Kretinga. V. 1926 rakennettiin linja Telšiai–Kužiai ja v. 1932 avattiin linja Kretinga–Telšiai, joka loi yhteyden Klaipėdan kanssa. Tällä linjalla nousi myös viisi uutta rautatieasemaa – Kartenan (Kūlupėnaissa), Šateikiain, Lieplaukėn, Telšiain ja Plungėn. Jälkimmäinen avattiin v. 1932 lokakuun 29. ja on käytössä päiviimme saakka. Se oli iso tapahtuma Plungėlle, sillä kaupungissa asui paljon kauppiaita, joille rautatie tarkoitti nopeampaa kaupankäyntiä. Rautatie on ylläpitänyt kaupungin kasvua ja laajennusta. Tapahtuman tärkeydestä kertoo myös se, että linjan avajaisten päivänä Plungėhen junalla saapui Liettuan presidentti Antanas Smetona.
Säästäen varoja ja kiirehtien mitä nopeammin yhdistää maan kaupungit rautateitse, Plungėn asema oli rakennettu Telšiain aseman suunnitelman mukaan. Nämä linjan isoimmat asemat kuuluvat uudistetun uusklassiseen tyylisuuntaukseen. Samanhenkinen on myös Kartenan asema, paitsi että se on epäsymmetrinen. Kiviaseman keskimmäinen osa eteistiloineen on kaksikerroksinen, sivuosat ovat yksikerroksisia. Rakennusta peittää peltikatto.
Aseman viereen nousi myös majoitustalo eri tehtävissä toimiville rautateiden työntekijöille. Sitä kutsutaan Geležinkeliečių-taloksi. Vaatimattomasti koristeltu talo on rakennettu standardisuunnitelman mukaan. Tällaisten yksikerroksien talojen tyypillinen piirre on aumakatto, jonka alle on ullakkoasuntoja. Talon sisustuskoristeissa toistuvat ilmeikkään asemarakennuksen parapetin yksityiskohdat. Rakennukseen suunniteltiin kolme asuntoa, joista yhdessä asui Plungėn rautatieaseman johtaja. Hieman kauemmas rakennettiin vesitorni vetureiden huoltoa varten.
