TAKAISIN

Poliisiasema

(ent. hotelli ja liikerakennus)

1°C
Vytauto g. 1 ja Vytauto g. 3, Plungėn seutu
Kuuntele
Reitit

Vuodelta 1567 kirjoitetuissa lähteissä mainittu Plungė oli saanut Magdeburgin kaupunginoikeudet v. 1792, mutta ei ehtinyt käyttää niiden etuja hyväkseen. Puolan kolmannen jaon jälkeen (v. 1795) Plungėa hallitsivat kreivit Zubovai, joilta 1800-luvun lopussa ruhtinaat Oginskiai ostivat Plungėn kartanon. Tähän he perustivat yhden ensimmäisistä musiikkikouluista Liettuassa.

V. 1923 kaupungin väestöstä 55 pros. oli liettualaisia ja 44 pros. juutalaisia. Juutalaiset hallitsivat suurinta osaa kaupungin yrityksistä, ja varakkaammat perheet majoittuivat sotien välillä rakennetulla Vytauto-kadulla. Kaupungin kasvua sotien välisenä aikana tukivat uusi rautatie, pellavan ja puuvillan tehdas Kučiskis–Pabedinskiai, sekä myös juutalaisten yritykset ja käsiteollisuus sekä žemaičiai-murteella puhuvan väestön maataloustuotanto. V. 1941 tuhottiin melkein koko Plungėn juutalaisyhteisö ja sodanjälkeisen Plungėn kasvot muuttuivat kovasti. Suunniteltiin, että kaupungista tulisi kunnan teollisuuskeskus, mutta näin ei käynyt. Tänään kutsumme teitä katsomaan kaupungin historiallista aluetta, etsimään sotien välisen kehityksen jälkiä sekä selvittämään, millaiset ihmiset loivat sitä.

Žemaičiain taidemuseossa voi nähdä Ignas Stropusin tekemiä valokuvia Plungėssa v. 1931 syttyneestä tulipalosta. V. 1931 maaliskuun 31. n. klo 11 Vytauto-kadulla, kauppias Chaimas Restasin, Juutalaispankin hallitusjäsenen talossa, jossa toimi myös hotelli, syttyi tulipalo. Tuli siirtyi myös viereisiin rakennuksiin, joita peittivät hake- ja olkikatot.

Mainitun hotellin ja Restai-suvun historia on elokuvauksellinen. Ensimmäisen Plungėn hotellin perusti Irma Restasin leski Ester Restienė. Vytauto-kadun hotelli sai alkunsa pienestä vuokrahuoneestä ja majoittuvien vieraiden ateriapalvelusta. Onnistuneesti kasvaneen liiketoiminnan Restienė siirsi pojilleen Leizerisille, Chaimasille ja Hillelille. Kuitenkin menehtymiseensä saakka Kaunasin IX. linnoituksessa toisen maailmansodan aikana Restienė on pysynyt perheyrityksen tärkeimpänä vaikuttajana.

Nykyään Vytauto-kadun alussa seisova kulmatalo on kaksikerroksinen kivirakennus, joka komeilee sotien väliselle kaudelle ominaisilla kaarrevilla moderneilla muodoilla. Se on rakennettu kaupungissa suuria tuhoja aiheuttaneen tulipalon jälkeen. Tiedetään myös, että uuden hotellin vieressä, Vytauto-kadun puolella, Restai olivat rakennuttaneet polttoaineiden aseman, jolla oli maanalainen säiliö.

Vuoden 2018 loppuun saakka rakennuksessa toimi poliisiasema.

Poliisiasema

(ent. hotelli ja liikerakennus)

Vytauto g. 1 ja Vytauto g. 3, Plungėn seutu

Vuodelta 1567 kirjoitetuissa lähteissä mainittu Plungė oli saanut Magdeburgin kaupunginoikeudet v. 1792, mutta ei ehtinyt käyttää niiden etuja hyväkseen. Puolan kolmannen jaon jälkeen (v. 1795) Plungėa hallitsivat kreivit Zubovai, joilta 1800-luvun lopussa ruhtinaat Oginskiai ostivat Plungėn kartanon. Tähän he perustivat yhden ensimmäisistä musiikkikouluista Liettuassa.

V. 1923 kaupungin väestöstä 55 pros. oli liettualaisia ja 44 pros. juutalaisia. Juutalaiset hallitsivat suurinta osaa kaupungin yrityksistä, ja varakkaammat perheet majoittuivat sotien välillä rakennetulla Vytauto-kadulla. Kaupungin kasvua sotien välisenä aikana tukivat uusi rautatie, pellavan ja puuvillan tehdas Kučiskis–Pabedinskiai, sekä myös juutalaisten yritykset ja käsiteollisuus sekä žemaičiai-murteella puhuvan väestön maataloustuotanto. V. 1941 tuhottiin melkein koko Plungėn juutalaisyhteisö ja sodanjälkeisen Plungėn kasvot muuttuivat kovasti. Suunniteltiin, että kaupungista tulisi kunnan teollisuuskeskus, mutta näin ei käynyt. Tänään kutsumme teitä katsomaan kaupungin historiallista aluetta, etsimään sotien välisen kehityksen jälkiä sekä selvittämään, millaiset ihmiset loivat sitä.

Žemaičiain taidemuseossa voi nähdä Ignas Stropusin tekemiä valokuvia Plungėssa v. 1931 syttyneestä tulipalosta. V. 1931 maaliskuun 31. n. klo 11 Vytauto-kadulla, kauppias Chaimas Restasin, Juutalaispankin hallitusjäsenen talossa, jossa toimi myös hotelli, syttyi tulipalo. Tuli siirtyi myös viereisiin rakennuksiin, joita peittivät hake- ja olkikatot.

Mainitun hotellin ja Restai-suvun historia on elokuvauksellinen. Ensimmäisen Plungėn hotellin perusti Irma Restasin leski Ester Restienė. Vytauto-kadun hotelli sai alkunsa pienestä vuokrahuoneestä ja majoittuvien vieraiden ateriapalvelusta. Onnistuneesti kasvaneen liiketoiminnan Restienė siirsi pojilleen Leizerisille, Chaimasille ja Hillelille. Kuitenkin menehtymiseensä saakka Kaunasin IX. linnoituksessa toisen maailmansodan aikana Restienė on pysynyt perheyrityksen tärkeimpänä vaikuttajana.

Nykyään Vytauto-kadun alussa seisova kulmatalo on kaksikerroksinen kivirakennus, joka komeilee sotien väliselle kaudelle ominaisilla kaarrevilla moderneilla muodoilla. Se on rakennettu kaupungissa suuria tuhoja aiheuttaneen tulipalon jälkeen. Tiedetään myös, että uuden hotellin vieressä, Vytauto-kadun puolella, Restai olivat rakennuttaneet polttoaineiden aseman, jolla oli maanalainen säiliö.

Vuoden 2018 loppuun saakka rakennuksessa toimi poliisiasema.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!