TAKAISIN

Tulpė-parantolan muta- ja kivennäisvesikylpylä

9°C
Birutės g. 35, Birštonas
Kuuntele
Reitit

Birštonasin nimi mainittiin jo v. 1382, kun saksalaisen ritarikunnan suurmestarille ilmoitettiin, että Niemen-joen rannalta, lähellä suolavesiä on löydetty linnoitus. Tämä tapahtui 500 vuotta ennen kuin paikalle virallisesti myönnettiin kylpyläkaupungin status!

Suosituksi lomakohteeksi kaupunki tuli 1800-luvulla, kun tulipalo tuhosi lähellä olevan Stakliškės-lomakaupungin. V. 1854 on saatu virallinen lupa kylpyläkaupungin perustamiselle, ja siitä huolehti lääninherra Adomas Bartoševičius yhdessä lääkäri Benediktas Bilinskisin kanssa. Muutaman vuosikymmenen jälkeen kylpyläkohteen osti ja laajensi Jieznasin kartanon omistaja Ignotas Kvinta, ja myöhemmin se siirtyi Lidija Miller-Kochanovskienėn omistukseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupunki kärsi suuria tuhoja. Maan itsenäistyttyä Birštonas siirtyi valtion haltuun ja siitä alkoi huolehtia Liettuan Punainen Risti.

Punainen Risti on sitoutunut Liettuan Tasavallan terveyden suojelun yksikölle pitämään huolta kylpyläkaupungista, ja myös kehittämään ja uudistamaan sitä. Yksi modernisaation merkkejä olivat uudet mutahoidot. V. 1933 lomailijoille ja terveyden edistäjille avautui uusi, vain mutahoidolle tarkoitettu, Punaisen Ristin merkillä koristettu kylpylärakennus.

Tämä rakennus on yksi sotien välillä nopeasti uudistuneen Birštonasin symboleita, koska vuoteen 1935 mennessä purettiin nopeasti vanhat ja rakennettiin uudet rakennukset. Kylpyläkaupungin laajennustöitä johti Vytautas Landsbergis-Žemkalnis. V. 1930 valmistuneen ”kivennäisvesikylpyjen palatsin” suunnitteli arkkitehti Romanas Steikūnas, joka on jättänyt kaupunkiin muitakin taiteellisia merkkejä. Punainen Risti siihen aikaan laajensi toimintaansa myös muissa Liettuan kaupungeissa.

Arkkitehtuuriselta ilmaisultaan kylpylä eroaa kylpyläkaupungin muista rakennuksista, jotka rakennettiin Liettuan ensimmäisen tasavallan aikana ja joista suurin osa oli puisia. Tämä kivirakennus ihastuttaa myös elegantilla sisustuksellaan. Rakennuksen pääelementin lasitettu rakenne kuohuu keveyttä. Kupoli peittää eteistilaa, jossa on odotussali ja vastaanottotiski.

”Birštonasin parantolan kivennäisvesi-, hiilihappo- ja mutakylpyjä ei pysäyttäisi edes sade. Terveyttään parantamaan haluavia tulee joka päivä yhä enemmän“, v. 1935 kirjoitettiin Lietuvos aidas-sanomalehdessä. Sotien välisen ajan toimittajat kirjoittivat Birštonasin ilmiöstä seuraavasti: ”Eivät itse lääkäritkään turhaan käy täällä parantamassa terveyttään.“ Kylpyläkaupungissa kävi myös ulkomaalaisia vieraita.

Tulpė-parantolan muta- ja kivennäisvesikylpylä

Birutės g. 35, Birštonas

Birštonasin nimi mainittiin jo v. 1382, kun saksalaisen ritarikunnan suurmestarille ilmoitettiin, että Niemen-joen rannalta, lähellä suolavesiä on löydetty linnoitus. Tämä tapahtui 500 vuotta ennen kuin paikalle virallisesti myönnettiin kylpyläkaupungin status!

Suosituksi lomakohteeksi kaupunki tuli 1800-luvulla, kun tulipalo tuhosi lähellä olevan Stakliškės-lomakaupungin. V. 1854 on saatu virallinen lupa kylpyläkaupungin perustamiselle, ja siitä huolehti lääninherra Adomas Bartoševičius yhdessä lääkäri Benediktas Bilinskisin kanssa. Muutaman vuosikymmenen jälkeen kylpyläkohteen osti ja laajensi Jieznasin kartanon omistaja Ignotas Kvinta, ja myöhemmin se siirtyi Lidija Miller-Kochanovskienėn omistukseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupunki kärsi suuria tuhoja. Maan itsenäistyttyä Birštonas siirtyi valtion haltuun ja siitä alkoi huolehtia Liettuan Punainen Risti.

Punainen Risti on sitoutunut Liettuan Tasavallan terveyden suojelun yksikölle pitämään huolta kylpyläkaupungista, ja myös kehittämään ja uudistamaan sitä. Yksi modernisaation merkkejä olivat uudet mutahoidot. V. 1933 lomailijoille ja terveyden edistäjille avautui uusi, vain mutahoidolle tarkoitettu, Punaisen Ristin merkillä koristettu kylpylärakennus.

Tämä rakennus on yksi sotien välillä nopeasti uudistuneen Birštonasin symboleita, koska vuoteen 1935 mennessä purettiin nopeasti vanhat ja rakennettiin uudet rakennukset. Kylpyläkaupungin laajennustöitä johti Vytautas Landsbergis-Žemkalnis. V. 1930 valmistuneen ”kivennäisvesikylpyjen palatsin” suunnitteli arkkitehti Romanas Steikūnas, joka on jättänyt kaupunkiin muitakin taiteellisia merkkejä. Punainen Risti siihen aikaan laajensi toimintaansa myös muissa Liettuan kaupungeissa.

Arkkitehtuuriselta ilmaisultaan kylpylä eroaa kylpyläkaupungin muista rakennuksista, jotka rakennettiin Liettuan ensimmäisen tasavallan aikana ja joista suurin osa oli puisia. Tämä kivirakennus ihastuttaa myös elegantilla sisustuksellaan. Rakennuksen pääelementin lasitettu rakenne kuohuu keveyttä. Kupoli peittää eteistilaa, jossa on odotussali ja vastaanottotiski.

”Birštonasin parantolan kivennäisvesi-, hiilihappo- ja mutakylpyjä ei pysäyttäisi edes sade. Terveyttään parantamaan haluavia tulee joka päivä yhä enemmän“, v. 1935 kirjoitettiin Lietuvos aidas-sanomalehdessä. Sotien välisen ajan toimittajat kirjoittivat Birštonasin ilmiöstä seuraavasti: ”Eivät itse lääkäritkään turhaan käy täällä parantamassa terveyttään.“ Kylpyläkaupungissa kävi myös ulkomaalaisia vieraita.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!