TAKAISIN

Vytautas Suuren sotamuseo ja Kansallinen M. K. Čiurlionisin taidemuseo

13°C
K. Donelaičio g. 64, Kaunas
Kuuntele
Reitit

Liettuassa kahden monipuolisten museoiden kompleksi vertaansa vailla on yksi vaikuttavimmista sotienvälisistä pyrkimyksistä sekä laajuudeltaan että kunnianhimoisuudeltaan.

Vytautas Suuren sotamuseon idea sai alkunsa v. 1919 ja v. 1921 tammikuun 22. allekirjoitettiin määräys, jossa lukee, että ”perustettavalla sotamuseolla on jalo päämäärä – perustaa tuleville sukupolville ikuinen muisto siitä, että käytyään läpi monia hankaluuksia Liettua vihdoin vapautui orjuudesta ja ase kädessään saavutti itsenäisyyden”. Ensimmäinen näyttely perustettiin nykyisen Vienybės-aukion alueella sijaitsevaan halliin, jossa aikoinaan majoittui tsaarin Venäjän armeijan 3. Donasin jalkaväkiyksikkö. Muutaman vuoden päästä museo rakennuksen erittäin huonon kunnon takia oli suljettu. Silloin alkoi keskustelu siitä, millainen rakennus voisi täyttää tätä tarkoitusta ja mihin se voitaisiin rakentaa.

Kansallisen M. K. Čiurlionisin taidemuseo on avattu v. 1921 joulukuun 14. Ensimmäinen Čiurlionisin galleria perustettiin Pelėdų-mäelle ja siellä voi vierailla nykyäänkin.

Uuden museon perustuskivi siunattiin v. 1930, kun oli kulunut 500 vuotta Vytautas Suuren kuolemasta. Rakennuksen perustuksiin oli tuotu maata Gedimino-mäeltä ja muilta paikoilta, joissa käytiin itsenäisyystaisteluja. Tämä projekti, jota sotienvälisessä lehdistössä kutsuttiin Kansan kulttuuritaloksi, oli sekä valtion että jokaisen liettualaisen kunnian asia. Arkkitehtuurikilpailu järjestettiin jopa kaksi kertaa ja rakennusurakka, jota rahoitti sekä paikallis- että ulkoliettualaiset, kesti jopa 6 vuotta. Rakennus avattiin v. 1936 helmikuun 16.

Rakennuksen suunnitteli Vladimiras Dubeneckis, jota avusti Karolis Reisonas. Etäläosa on symbolinen patsas Vytautas Suurelle. Tärkeitä painotuksia ovat tornikellopeli, arkadi tykkinäyttelyn kanssa, Astravasin kartanosta siirretyt leijonat, jotka komeilevat tuhansien kaunaslaisten valokuva-albumeissa. Pohjoisosa on siunattu Čiurlionisille ja on selvästi tämän symbolistin taiteesta innoittama. Pääjulkisivulla voi nähdä taiteilijan rakastama kruunun kuva.

V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernistisen arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös tämä museoiden kompleksi.

Vytautas Suuren sotamuseo ja Kansallinen M. K. Čiurlionisin taidemuseo

K. Donelaičio g. 64, Kaunas

Liettuassa kahden monipuolisten museoiden kompleksi vertaansa vailla on yksi vaikuttavimmista sotienvälisistä pyrkimyksistä sekä laajuudeltaan että kunnianhimoisuudeltaan.

Vytautas Suuren sotamuseon idea sai alkunsa v. 1919 ja v. 1921 tammikuun 22. allekirjoitettiin määräys, jossa lukee, että ”perustettavalla sotamuseolla on jalo päämäärä – perustaa tuleville sukupolville ikuinen muisto siitä, että käytyään läpi monia hankaluuksia Liettua vihdoin vapautui orjuudesta ja ase kädessään saavutti itsenäisyyden”. Ensimmäinen näyttely perustettiin nykyisen Vienybės-aukion alueella sijaitsevaan halliin, jossa aikoinaan majoittui tsaarin Venäjän armeijan 3. Donasin jalkaväkiyksikkö. Muutaman vuoden päästä museo rakennuksen erittäin huonon kunnon takia oli suljettu. Silloin alkoi keskustelu siitä, millainen rakennus voisi täyttää tätä tarkoitusta ja mihin se voitaisiin rakentaa.

Kansallisen M. K. Čiurlionisin taidemuseo on avattu v. 1921 joulukuun 14. Ensimmäinen Čiurlionisin galleria perustettiin Pelėdų-mäelle ja siellä voi vierailla nykyäänkin.

Uuden museon perustuskivi siunattiin v. 1930, kun oli kulunut 500 vuotta Vytautas Suuren kuolemasta. Rakennuksen perustuksiin oli tuotu maata Gedimino-mäeltä ja muilta paikoilta, joissa käytiin itsenäisyystaisteluja. Tämä projekti, jota sotienvälisessä lehdistössä kutsuttiin Kansan kulttuuritaloksi, oli sekä valtion että jokaisen liettualaisen kunnian asia. Arkkitehtuurikilpailu järjestettiin jopa kaksi kertaa ja rakennusurakka, jota rahoitti sekä paikallis- että ulkoliettualaiset, kesti jopa 6 vuotta. Rakennus avattiin v. 1936 helmikuun 16.

Rakennuksen suunnitteli Vladimiras Dubeneckis, jota avusti Karolis Reisonas. Etäläosa on symbolinen patsas Vytautas Suurelle. Tärkeitä painotuksia ovat tornikellopeli, arkadi tykkinäyttelyn kanssa, Astravasin kartanosta siirretyt leijonat, jotka komeilevat tuhansien kaunaslaisten valokuva-albumeissa. Pohjoisosa on siunattu Čiurlionisille ja on selvästi tämän symbolistin taiteesta innoittama. Pääjulkisivulla voi nähdä taiteilijan rakastama kruunun kuva.

V. 2015 Euroopan Komission päätöksellä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai 44 Kaunasin sotienvälisen modernistisen arkkitehtuurin kohdetta, joiden joukossa myös tämä museoiden kompleksi.

Kommenttisi

Lähetä!
Kommentin lähetys onnistui!